Terppa taas pitkästä aikaa!

Ansaitsen piakkoin jonkun maailman laiskimman blogipäivittäjän tittelin. En vaan yksinkertaisesti muista kirjoittaa... Yritän parantaa tapani.

Tänne kuuluu (melkein) pelkkää hyvää. Aurinko näyttäytyy yhä useammin ja pientä rusketusta (punoitusta) on jo havaittavissa. Pääsiäisloma on lopuillaan ja se meni ihan liian nopeasti mukavasti oman kullan kainalossa. Huomenna luvassa taas töitä hemalla, jonne muutimme viime viikolla onnistuneen mikrobiologian jakson jälkeen.

Viime aikoina ei ole tullut juurikaan reissattua, mutta auringonpaisteen ansiosta olemme tutustuneet lähikaupunki Figueiraan, jossa on ranta. Atlantin aallot on aika rankkoja, joten pääasiassa tyydyn katsomaan niitä matkan päästä tai kastelemaan varpaita. Olen kyllä ekspertti kastelemaan aina ihan koko jalat eikä suinkaan pelkkiä varpaita... Tosi viihtyisä paikka, vaikkei siellä koskaan ole kovin lämmintä ja uiminenkaan ei houkuta. Olen kerännyt kotiinviemisiksi simpukoita ja nättejä pieniä kiviä, ja niiden kaivaminen onkin mainiota ajanvietettä :).

Figueira da Foz

Paljon rantaa. Ja Kaisa ja Reetta :).

Tytöt ja aallot

Iik, aalto!

 

Loputtomasti rantaa

Hauska linna rannalla

 

Vielä reilu kuukausi Portugalia ja paljon vieraita tulossa :). Täällä on kyllä paljon näytettävää, sitä odotellessa. Ja kotiinlähtöä...

Ainiin, ihana äiti lähetti salmiakkia ja varrasleipää! Ette arvaa miten hyvältä maistuu varrasleipä kaiken vehnämössön jälkeen. Nam!