Heippa murmelit!

Viime kirjoituksesta on jo aikaa, nytkin taidan keskittyä lähinnä kuviin. Työt on tehty ja lomailtukin hiukan. Arvioinnit on olleet aika hyviä joka jaksolta, vaikka hiukan kritiikkiäkin mahtui mukaan :).

Vappua vietettiin labratiimin kanssa viimeisenä työpäivänä hemalla. Koko sakille Hello Kitty- juhlahatut ja vappupillit ja simaakin tehtiin. Sen onnistumisesta ei uskalla mitään sanoa, mutta työkaverit ihme kyllä tykkäsi siitä. Omalla porukalla tehtiin vappupiknikki jokirantaan vapunpäivänä. Evääksi oli salaattia pesuvadissa ja pullo Asti Tostia. Niin ja patonkia, jota ei syötetty sorsille. Piknikki jatkui Rock cafen terassille sangriakannun äärelle :).

Vappukuvia:

 

Vapun jälkeen alkoikin hauskuus kun meille tuli vieraita vaikka ja kuinka. Ensin Suski ja Krista ja äippä ja myöhemmin vielä Suvi. Meni kyllä aika vauhdilla. Jalat tuli kipeäksi kaikesta shoppailusta ja kävelemisestä... Löydettiin vaikka mitä mahtavia paikkoja, kiinalaiskauppoja vaikka millä mitalla! Itse sain justiinsa tuliaiset hommattua ja itsellekin aina jotain pientä... Korviksia ainakin jokuset.

Tytöt lähti Albufeiraan ruskettumaan ja me äitin kanssa Lissaboniin Suvia vastaan ja iskää moikkaamaan. Lissabon on kaupunkina mun makuun hiukan liian suuri, olisi helpompi kulkea jos olisi vähäsen pienempi. Parissa päivässä ei oikein ehtinyt paikkaan tutustua, eksyttiin kylläkin. Lissabonin reissun kohokohdat oli seura, intialaisravintola Vasco da Gamassa ja Oceanario. Eikä hotellikaan ihan pöllömpi ollut, kaukana kylläkin.

Oceanario oli mun projekti, olin kuullut siitä niin paljon hyvää että oli pakko päästä itse näkemään. Sijaintikin oli mainio. Oli mahtavaa katsoa valtavia kaloja isoissa altaissaan, vaikka kyllä muistui mieleen painajaiset lasin läpi hypäävistä kaloista... Niitä oli kun näin Ruusukorttelin akvaarion ekaa kertaa :D. Tämä oli kyllä pikkuisen isompi. Kuvat reissulta on valitettavan heikkoja, kun salamaa ei saanut käyttää enkä itse kuvaajana ole kovin ihmeellinen...

Oceanario:

 

Heippa vaan hei!

Viime viikonlopun paahteessa päädyimme ottamaan aurinkoa, koska se nyt vaan vaikutti parhaalta vaihtoehdolta. Perjantai-iltana tyydyimme vanhaan kunnon jokirantaan, koska töistä päästiin tasan viideltä eikä minuuttiakaan aiemmin.

Lauantaina päätimme matkata Figueiraan ja suunnata Tarzanradalle, mutta kuinka ollakaan auringonotto alkoi houkuttaa enemmän. Matkaan tuli pari mutkaa kun meikäläisen bikinit seilaa edelleen jossain Ruåtsin ja Porttukalin välillä ja sellaiset oli sitten välittömästi saatava. Ei ollut aikaa venailla busseja, puolijuoksua Forumiin ja Henkkiksestä bikinit. Siinä vaiheessa oli jo hippasen kuuma ja bussipysäkillä todettiin ettei ole aikaa odottaa seuraavaa. Päädyimme kävelemään juna-asemalle, mikä osoittautui hyvin jännittäväksi ratkaisuksi. Ensin löydettiin polku alas mäkeä ja se polku olikin jyrkemmästä päästä. Kivet vaan sinkoili ja kipinät ballerinanpohjista kun liukasteltiin alas. Alas päästyämme huomasimme olevamme moottoritien laidassa, kävelytietä ei missään. Hiivittiin heinikon kautta ja tien yli ja toisen heinikon kautta kunnes päästiin suojatielle. Hauskuus oli siinä ettei suojatien jälkeen ollutkaan kävelytietä. Sillan yli mentiin ihan reippaasti tien laitaa vaan. Paria kommellusta myöhemmin päästiin asemalle ja junaan. Junan lämpömittari näytti jotain 26 astetta ja matka tuntui kovin pitkältä. Junassa tuli ekan kerran mieleen tarkistaa vesipuiston aukioloajat ja kappas, sehän aukeaa vasta kesäkuussa. Great.

Kipitettiin sitten rantaan ja turistitoimistoon jossa avulias naisihminen kertoi että kesäkuussa aukeaa ulkoallasmestat mutta rannalla on jossain "double c" ja silleen. Ne uudet bikinithän oli kätevästi kassissa eikä suinkaan päällä. Rannalle tähytessämme totesimme aaltojen olevan ihan minimissä joten uimaankin voisi päästä. Mutta sitä dapölsiitä ei kyllä ollut missään. Bikinit kuitenkin vaihdettiin pyyhkeen alla ja uimassakin pulahdettiin. Vähän vilpoista oli. Tässä vaiheessa kello oli ehkä jotain neljä joten auringonottoaika oli melko rajallinen... Mutta kannatti lähteä, oli se niin kivaa.

Kotimatkalla käytiin pikadrinksuilla rokkikahvilassa, jossa esiintyi Pändi. Pändi esitti kaksi kokonaista biisiä ennen siirtymistä seuraavaan baariin.

Sunnuntaina lojuimme jälleen rannalla pikku tuulenvireessä. Mukana menossa oli naapuriin parkkeerannut yläosattomissa aurinkoa palvonut naikkonen. Aaltoihin emme uskaltautuneet, ne oli taas ehtineet kerätä voimia yön aikana.

Kuvia biitsiltä ei tällä kertaa keretty ottamaan mutta tässä vaaditut pääsiäislomakuvat.

 

 

Ville <3

Jokirannassa

Poseeraus

 

Tässä tämä tältä erää, kevättä murmelit!

Terppa taas pitkästä aikaa!

Ansaitsen piakkoin jonkun maailman laiskimman blogipäivittäjän tittelin. En vaan yksinkertaisesti muista kirjoittaa... Yritän parantaa tapani.

Tänne kuuluu (melkein) pelkkää hyvää. Aurinko näyttäytyy yhä useammin ja pientä rusketusta (punoitusta) on jo havaittavissa. Pääsiäisloma on lopuillaan ja se meni ihan liian nopeasti mukavasti oman kullan kainalossa. Huomenna luvassa taas töitä hemalla, jonne muutimme viime viikolla onnistuneen mikrobiologian jakson jälkeen.

Viime aikoina ei ole tullut juurikaan reissattua, mutta auringonpaisteen ansiosta olemme tutustuneet lähikaupunki Figueiraan, jossa on ranta. Atlantin aallot on aika rankkoja, joten pääasiassa tyydyn katsomaan niitä matkan päästä tai kastelemaan varpaita. Olen kyllä ekspertti kastelemaan aina ihan koko jalat eikä suinkaan pelkkiä varpaita... Tosi viihtyisä paikka, vaikkei siellä koskaan ole kovin lämmintä ja uiminenkaan ei houkuta. Olen kerännyt kotiinviemisiksi simpukoita ja nättejä pieniä kiviä, ja niiden kaivaminen onkin mainiota ajanvietettä :).

Figueira da Foz

Paljon rantaa. Ja Kaisa ja Reetta :).

Tytöt ja aallot

Iik, aalto!

 

Loputtomasti rantaa

Hauska linna rannalla

 

Vielä reilu kuukausi Portugalia ja paljon vieraita tulossa :). Täällä on kyllä paljon näytettävää, sitä odotellessa. Ja kotiinlähtöä...

Ainiin, ihana äiti lähetti salmiakkia ja varrasleipää! Ette arvaa miten hyvältä maistuu varrasleipä kaiken vehnämössön jälkeen. Nam!

 

 

Heippa kullannuput!

Hetkeen en ole taas muistanut kuulumisia kirjoitella... Olisi kätevää tehdä se töissä mutta sieltä ei saa kuvia lisättyä.

Viime viikolla käytiin portugalilaisessa lusitanohevostenkasvatuspaikassa, Alter do Chaossa. Paikka oli upea ja hevoset hienoja. Niitä kuulemma käytetään klassiseen kouluratsastukseen, mikä kuulostaa hiukan kummalliselta kun katsoo orien kauloja. Ne oli tosi paksuja! Oritalli oli hieno ja hyvin hoidettu mutta nuoria ja tammoja pidettiin parressa ilman väliseiniä ja varsat seisoskeli siellä tammojen vieressä. Ratsastushalu senkun kasvaa, pakko päästä! Sitäpaitsi työkaveri Catarina kehui kovasti maatalouskoulun ratsastustunteja ja hevosia. Ehkä vielä päädyn sinne. 

Oritallia ulkoa

Tämä veijari oli hieman huomionkipeä :)

Kuvaajalle esitettiin valjakkoa joka koostui kahdesta hiukan erilaisesta hevosesta...

Söpöt aasinvarsat

Varsa ja sen emä parsitallissa

 

Samalla reissulla vierailtiin myös Marvao- nimisessä paikassa, joka sijaitsi tosi korkealla. Maisemat oli uskomattomat mutta niin korkealla oli aika ahdistavaa. 

Korkeella oltiin.

 

Lauantaina oli Erasmus-reissu Obidoksen suklaafestivaaleille. Ensin vierailtiin Leiriassa jossain linnanraunioilla ja sitten päästiin maistelemaan suklaatia. Festarit oli ihan hauskat vaikka väenpaljous hillitsi meidän haluja käydä tutustumassa joka telttaan ja piparitaloon. Parasta suklaareissulla oli mansikat ja suklaafondi. Ja itse matkalla kannatti olla ajoissa bussissa, päästiin kaksikerroksisen bussin yläkerran eturiviin josta oli mahtava katsella ulos :).

Leirian maisemia

Kaisa, minä, Danielle, Joan ja Jamie

Kävelevät kakkupalat

Ihmisiä

Lapset oli ihan villeinä kaikesta makeesta

Taustalla näkyy ite linnaakin

Suklaatalo

Hullu piparkakku-ukko

 

Jatkoa seuraa...

Ola!

Viime viikonlopun myrskystä on selvitty mutta sadekausi jatkuu ja paikalliset jaksavat muistuttaa, ettei täällä yleensä talvellakaan näin paljoa sada. Saisi kyllä jo loppua, että päästäisiin käyttämään kesäkenkiä joka päivä!

Viime sunnuntaina käytiin pikkuihmisten Portugalissa eli Portugal dos Pequenitoksessa. Sää oli sen verran meidän puolella, että ehdittiin kiertää minikaupunki ennen kuin sade taas alkoi. Paikka oli kyllä hieno mutta varmaankin vierailemme siellä uudestaan keväämmällä; nyt hiukan paistoi läpi ettei ole turistikausi ja paikka oli hiukan hoitamattoman oloinen. 

Kuvia pikkuportugalista:

Eka pikkupytinki

Ihmeen sopivasti oli mitoitettu suurin osa sisäänkäynneistä :)

Kartta kuvasi alueita, joiden rakennuksia pikkuportugalissa on. Periaatteessa ilmeisesti lähinnä portugalinkielisiä alueita.

Siellä oli myös nukkemuseo. Oli joku merimuseokin mutta kuka nyt sieltä kuvia haluaa.

Tää on miniversio Coimbran vanhasta yliopistosta jonka esikuvasta olettekin jo nähneet kuvia.

 

Noin. Sitten muihin juttuihin. Tällä viikolla päätimme ensimmäisen harjoittelujaksomme immunologialla. Arvioinnit oli hyvät ja lähtö tiistaina haikea. Aika on kulunut ainakin työn puolesta käsittämättömän nopeasti.

Keskiviikkona pääsimme tutustumaan hiukan suurempiin labroihin yliopistolliseen sairaalaan. Aika kehittyneeltä vaikutti, vaikka varsinkin näytteenottojutut ihmetyttää edelleen. Oli hauska nähdä vähän erilaistakin, kun seuraava harjoittelupaikkakin on aika pieni sairaala.

Pääsin paikallisten avustuksella kampaajallekin, se oli aika jännittävä kokemus! Olen hirmu tyytyväinen lopputulokseen ja hintakin oli oikein kohtuullinen. Shoppailemaankin ollaan päästy ja keskustan pikkukaduilta löytyi pieniä kohtuuhintaisia kenkäkauppoja useampiakin. Tarvitsen kyllä jonkun kontin että saan kaiken täältä kotiin...

Eilen osallistuimme Erasmus- vaihtareille järjestettyyn juhlaan, jossa kierrettiin kaikkia 'Politecnicon' kouluja joissa vaihtarit opiskelevat. Ihan ykköspaikka oli agrologikoulu, siellä on HEVOSIA <3. Ratsastushinku on aikamoinen!

 

Siellä oli VAUVA <3 <3

Vauva ei valitettavasti oikein arvostanut salamavaloa...

Ja tää on Babe. Me ollaan suunniteltu possun hankintaa. Tämä on ykkösehdokas.

 

Koulukierroksen jälkeen oli tosi innostavia leikkejä (nehän on sitä aina) ja sitten saatiin päivällistäkin. Löydettiin vihdoin muut suomalaiset ja oli hauska saada puhua suomea muillekin kuin toisillemme. Käytimme tilaisuutta hyväksemme... Viiniäkin hiukan maistettiin ja kuunneltiin taas Tu Na- pändiä, mikä oli ihan yhtä hyvä kuin ne edellisetkin. Käväistiin pikimmältään klubillakin ja maistoin hiukan mansikkamargaritaa. Se oli vähän erilaista kuin kotona... Joku 8 cl tequilaa ja pikkasen mansikkamehua päällä... Huhhuh.

Enemmän drinkkiuutisia toiste.